Asuminen, kaavoitus ja rakentaminen

Julkaistu:

Näiden puolesta

  • tyylikäs, arvokas ja viihtyisä kaupunkikuva
  • yhtenäinen ja mielekkääksi koettu arkkitehtuuri
  • lisää sitä, mikä vetää ihmisiä puoleensa
  • väljyyttä ja vehreyttä
  • lisää sitä mikä luo positiivisia fiiliksiä
  • korttelirakentaminen takaisin (yhdistyy iso asukasmäärä+rauhaisa sisäpiha)
  • asuntorakennuttaminen pääosin kaupungin käsiin – kohtuuhintainen asuminen
  • iso kuva kuntoon – mihin Helsinki-kuvaan tähdätään
  • asukkaiden kokemat asiat huomioon – joustavuutta kaavoittamiseen (ne kalliot esimerkiksi!)
  • rakennuksille kulttuuriarvo, joka säilyy ajanhampaissa
  • persoonalliset ja omaleimaiset alueet
  • monistetaan uusille alueille näitä: Eira, Ullanlinna, Punavuori, Kaartinkaupunki, Munkkiniemi, Meilahti, Töölö, Espa

EI näitä

  • sillisalaatti rakentaminen – alueeseen sopimattomia taloja sinne tänne
  • karu ja tiivis aluerakentaminen
  • kallista asumista halpuuttamalla rakentaminen
  • steriili, karu ja persoonaton asuinalue
  • unohdetaan kaunis, tyylikäs ja arvokas kaupunkikuva
  • vanhalle alueelle uuden tyylinen rakennus, joka rikkoo alueen yhteinäisen ilmeen
  • betoni, lasi ja asvaltti liian suuressa roolissa – luontoelementit jää minimiin
  • jätetään asukkaat kuulematta ja ei haluta kuulla vaihtoehtoja

Kummassa on mukavampi käydä kävelyllä Eirassa vai Jätkänsaaressa?

Helsinki on Suomen pääkaupunki, asukkaita n. 660.000 (vrt. Tukholma 963.000), joista n. 100.000 ulkomaalaistaustaisia. Helsingissä puhuu 77,8 % äidinkielenään suomea, 5,6 % ruotsia ja loput muita kieliä. Asukkaita on n. 3.070/m³ (vrt. Tukholma 4.950/m³).

Helsinki on meren rannalla ja sitä ympäröivät Espoo, Vantaa ja Sipoo. Helsinki ei voi siis laajentua pinta-alallisesti mantereelle päin. Rakentamisessa isoja ja uusia aluehankkeita ovat mm. Kalasatama, Koivusaari, Jätkänsaari, Kuninkaantammi ja Kruunuvuorenranta. Uudet alueet muokkaavat maisemaa ja luovat arkkitehtuurillaan erilaisia ympäristöjä.

Helsingin arkkitehtuuria alueittain:

Nykyään rakennetaan omasta mielestäni tylsiä, karuja ja laatikkomaisia taloja, joilla ei juuri ole kauneusarvoa eikä arvokkuutta. Rakentaminen tehdään ikäänkuin pelkän asumisen ja rakentamisen näkökulmasta. Tuntuu unohtuvan, että rakentaminen luo samalla elämisen ympäristöä ja kaupunkikuvaa. Jos otetaan vertailuun kantakaupungin arvokkaiksi koetut alueet kuten Ullanlinna, Eira, Kaartinkaupunki, Töölö, jne huomataan, että rakentamisen kustannuksia ei voida katsoa pelkästään lyhyellä aika perspektiivillä. Rakentaminen maksaa, se tuottaa kuitenkin viisaasti tehtynä paljon positiivista sivulisäarvoa! Vuosisadoiksi, jos niin halutaan!

Mitä on positiiivinen sivussa seuraava lisäarvo? Niin asukkaiden kuin alueella käyvien positiivinen kokemus, eli tunne siitä, että tämä alue on mukava, kaunis, mielenkiintoinen, mahtava, viihtyisä, elinvoimainen, puoleensavetävä. Tästä seuraa se, että alueella käyttäydytään paremmin, koska aluetta alitajuisesti arvostetaan ja halutaan suojella. Tästä seuraa se, että ihmiset viihtyvät alueella, sinne halutaan tulla uudelleen ja uudelleen, muuttaa asumaan ja sitä halutaan valokuvata ja jakaa näin kokemuksena muillekin. Tästä seuraa se, että alueen yritykset saavat enemmän kävijöitä ja turisteja tulee katsomaan aluetta. Ja tämä positiivisten kokemuksien kehä luo uudelleen ja uudelleen positiivisuutta. Jossakin kohtaa se muuttuu alueen ominaispiirteeksi.

Arkkitehtuurin ja alueen yleisilmeen huomioonottaminen rakentamisessa on paras sijoitus seuraaville sukupolville!

Lisää julkaisuja

22.5.2021

Yrittäjyys

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin työpaikkoja voi luoda lisää!

22.5.2021

Kun minusta tuli Kokoomus

Politiikan maailma on kuulkaa vakava paikka!

18.5.2021

Helsinkiläiset

Tilanteet kriisiytyy ja ongelmat syvenee, jos niihin eri tartuta. Helsinkiläiset tarvitsee tehokkaita instrumentit, että elämä pysyy raiteillaan!